Vaikuttavuusperusteissa terveydenhuollossa (value-based healthcare) pyritään potilaista kerättävää dataa hyödyntämällä hoidon laadun parantamiseen, resurssien parempaan kohdentamiseen ja parempaan potilaskokemukseen. Pfizerin terveystalouspäällikön Juha Laineen mukaan hoitojen kokonaisvaikuttavuudesta tiedetään kuitenkin yleensä suhteellisen vähän. ”Kliinisen tehon lisäksi lääkehoidon vaikuttavuutta tulee mitata myös resurssien käytön sekä hoidon toteutumisen kannalta”, Laine toteaa.

Usein ajatellaan, että lääkkeet eivät tehoa tosielämässä yhtä hyvin kuin kliinisissä tutkimuksissa. Arkivaikuttavuustutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että uusi lääke voi toimia käytännön terveydenhuollossa yhtä hyvin kuin kliinisissä tutkimuksissa.

“Tosielämän tieto lisää ymmärrystä hoidon kokonaisvaikuttavuudesta.”

Esimerkiksi eteisvärinän antikoagulaatiohoidosta on huomattavassa määrin näyttöä, jonka mukaan tosielämän havainnoivissa tutkimuksissa saadut tulokset ovat samansuuntaisia kliinisissä tutkimuksissa saatujen tulosten kanssa.¹ Lisäksi tosielämän tietoon perustuvat analyysit ovat tuottaneet yhdenmukaisia tuloksia kustannusvaikuttavuudesta kliinisiin tutkimuksiin perustuvien kanssa.² ”Tosielämän tieto lisää ymmärrystä hoidon kokonaisvaikuttavuudesta”, Pfizerin lääketieteellinen asiantuntija Pia Eloranta kertoo.

Suomessa on tehty merkittävää tosielämän tietoon perustuvaa tutkimusta antikoagulaatiohoidon toteutumisesta. FinWAF-tutkimuksessa osoitettiin varfariinihoidon hoitotasapainon olevan vahvasti yhteydessä hoitotuloksiin.³ Hoitotasapainoa kuvaavan TTR-arvon tavoitetta onkin nostettu 80 %:iin eteisvärinän Käypä hoito -suosituksessa.⁴ Tosielämän tieto on lisännyt myös ymmärrystä eteisvärinäpotilaiden vuotokomplikaatioiden merkittävästä yhteydestä lisääntyneeseen terveydenhuollon resurssien käyttöön.⁵ Edelleen tosielämän tiedon avulla on voitu selvittää terveydenhuollon resurssien vapautumista eteisvärinän hoitokäytäntöjen muutoksen seurauksena.6

Teksti on Pfizerin julkaisema.

LÄHDELUETTELO:

1.Graham DJ, Baro E, Zhang R, ym. Comparative stroke, bleeding, and mortality risks in older medicare patients treated with oral anticoagulants for nonvalvular atrial fibrillation. Am J Med. 2019;132:596-604. • 2. de Jong LA, Groeneveld J, Stevanovic J, ym. Cost-effectiveness of apixaban compared to other anticoagulants in patients with atrial fibrillation in the real-world and trial settings. PLoS One. 2019;14:e0222658. • 3. Lehto M, Niiranen J, Korhonen P, ym. Quality of warfarin therapy and risk of stroke, bleeding, and mortality among patients with atrial fibrillation: results from the nationwide FinWAF Registry. Pharmacoepidemiol Drug Saf 2017;26:657-65. • 4. Eteisvärinän Käypä hoito – suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Duodecim 9.6.2017. • 5. Linna M, Keto J, Piuhola J,ym. Eteisvärinäpotilaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käyttö komplikaation jälkeen. Suomen Lääkärilehti 2017; 72:1856–63 • 6. Karppinen M, Korhonen K, Laine J. Potilaat mukaan antikoagulaatiohoidon kehittämiseen. Suomen Lääkärilehti 2018; 19:1231-2.