KUIVASILMÄISYYS ON MONITEKIJÄINEN kyyneltuotannon ja silmän pinnan sairaus, joka aiheuttaa epämukavuuden tunnetta, näköhäiriöitä ja kyynelfilmin epävakautta. Siihen liittyy kohonnut kyynelfilmin suolapitoisuus ja riski silmän pinnan vauriosta ja tulehduksesta.

Kuivasilmäisyysoireet ovat yleisiä, mutta tarkkaa esiintyvyyttä on vaikeaa selvittää. Kuivista silmistä kärsivät henkilöt toteavat kolme kertaa muita todennäköisemmin kokevansa vaikeuksia ammatissaan, lukemisessa, tietokoneenkäytössä, tv:n katsomisessa tai auton ajamisessa pimeällä. Kuivasilmäisyys heikentää näköä vaativan työn suorituskykyä ja lisää riskejä silmän muun sairauden tai leikkaustoimenpiteen yhteydessä.

Kaikki säilytysaineet kostutusvalmisteissa pahentavat kuivasilmäisyyttä. Markkinoille on onneksi saatu innovatiivisia, uuden sukupolven kostutustippatuotteita. On löydetty uusia lähestymistapoja silmän kosteuden säilyttämiseen, kuten trehaloosimolekyylin lisääminen silmätippaan.

Kuivasilmäisyyden hoidon ensimmäinen askel, silmäluomen hygienia, unohdetaan usein. Terveen Meibominrauhasen erittämä rasva on juoksevaa ja kirkasta. Jos rauhanen ei voi hyvin, sen tuottama erite voi muuttua vaahtoavaksi tai paksuksi, sameaksi, kokkareiseksi tai jopa kiinteäksi. Kun kuivasilmäinen huolehtii luomireunahygieniasta, oireet yleensä lievenevät. Tähän tarkoitukseen on saatavilla apteekista säilytysaineettomia puhdistusvalmisteita, esimerkiksi Blephaclean –puhdistuspyyhkeitä.

Säännöllinen silmäluomen hygienia yhdestä kahteen kertaa päivässä on hoidon perusta. Sen jälkeen kannattaa ottaa säännölliseen käyttöön säilytysaineettomat ja fosfaatittomat, mielellään hypotoniset silmätipat. Päivällä toimii nestemäinen tippa, esimerkiksi trehaloosia sisältävä ThealozDuo, ja yöksi laitetaan paksumpi tippa, esimerkiksi ThealozDuoGel. Mikäli oireet eivät helpotu, seuraava askel on lääkehoito.

Lähde: Saari&Havukumpu: Yleistä kuivasilmäisyydestä, 2017

www.thea-nordic.fi